yHei! Olen Lotta. Ikää on kertynyt jo reilut 30 vuotta ja kanikokemusta on yli 20 vuoden ajalta. Asun tällä hetkellä Vantaalla ja kasvatan kasmirluppia pienimuotoisesti. Kanit ovat minulle ensisijaisesti lemmikkejä ja perheenjäseniä. Käymme kanieni kanssa aina silloin tällöin lemmikkikaninäyttelyissä sekä ulkomuotonäyttelyissä.
Olen aiemmin toiminut Suomen Lemmikkikanit ry:n varapuheenjohtaja sekä sihteerinä ja olen myös yhdistyksen kouluttama lemmikkikanituomari. Tällä hetkellä pyrin keskittymään perheeseen, opintoihini sekä lemmikkien hoitoon, mutta olen mukana yhdistystoiminnassa aikataulujeni puitteissa. Käymme silloin tällöin eläinkaupoissa ja -tapahtumissa esittelemässä yhdistyksen toimintaa. Mukana tapahtumissa on monesti myös omia kanejani paijauspupuina.
Ensimmäinen kani saapui meidän perheeseemme noin 20 vuotta sitten. Kyseessä oli siskoni "kääpiökani" Amalia, jonka hoitovastuu siirtyi minulle siskon lähdettyä vaihto-oppilaaksi. Sen jälkeen minulta on ollut lähes koko ajan vähintään yksi kani lemmikkinä. Aiemmat kanini ovat olleet rodultaan: leijonaharjasristeytys, hermeliini, kääpiöluppia ja kasmirluppia (ja tietenkin myös kääpiöluppa fuchseja). Lemmikkikaneista ja niiden hoidosta on siis kokemusta jo usean vuoden ajalta. Kanien kasvattamisesta kokemusta on kertynyt jo ennen kasvattajanimen myöntämistäkin vaikkei meillä vielä kovin montaa poikuetta olekaan syntynyt sillä haluan kasvattaa kaneja vain pienimuotoisesti. Omien poikueiden lisäksi meillä on kasvanut pari kaverin kääpiöluppa poikuetta. Kanien hoidosta sekä kasvatuksesta oppii kuitenkin koko ajan uutta! Siksi pyrinkin opiskelemaan uutta käymällä kursseilla, lukemalla, katsomalla internet-luentoja sekä keskustelemalla kaikesta aiheeseen liittyvästä muiden kaniharrastajien, kasvattajien ja eläinlääkäreiden kanssa.
Suorittamani kurssit: - Kasvattajakurssi osa 1 vuonna 2007, järjestäjä: Suomen Kaniyhdistys ry - Kasvatuksen perusteet v. 2013, järjestäjä: Kaniininkasvattajat ry - Kanien sairaudet v. 2013, järjestäjä: Kaniininkasvattajat ry - Lemmikkikanituomari-koulutus v. 2013-2015, järjestäjä: Suomen Lemmikkikanit ry - Pelletistä papanaksi -ruokintakurssi v. 2019. järjestäjä: Kaniininkasvattajat ry
Pyrin kasvattamaan hyväluonteisia, terveitä ja rotumääritelmän mukaisia kasmirluppia. Yksi tärkeimmistä tavoitteistani on pyrkiä pitämään rodun geenipooli mahdollisimman laajana. Toivon, että voin tehdä muiden kasvattajien sekä sijoituskanien omistajien kanssa yhteistyötä hyvässä yhteisymmärryksessä rodun parhaaksi. Kasmirluppia on Suomessa melko vähän, jonka vuoksi uutta verta on tuotava ulkomailta asti. Suomen kasmirluppakanta on suhteellisen pieni. Siksi suunnitelmissa on silloin tällöin risteyttää kasmirlupan kanssa pitkäturkkisuutta kantavia kääpiöluppia tai kääpiöluppa vanhemmista syntyneitä kääpiöluppa fuchseja. Muun muassa sillä tavoin saamme uutta verta geenipooliin ilman, että sen tarvii supistua liikaa. Kääpiöluppa fuchs -historian vuoksi kääpiöluppa poikueisiin syntyy aina silloin tällöin pitkäturkkisia poikasia ja olenkin erittäin kiinnostunut, jos jollekin kasvattajalle tälläisiä yksilöitä syntyy!
Meillä poikaset tottuvat käsittelyyn ja turkin hoitoon jo pienestä pitäen. Harjoittelemme myös selälle kääntämistä, kynsien leikkausta sekä hampaiden ja korvien katsomista. Kanit asuvat meillä sisällä olohuoneessa ja tottuvat arjen ääniin sekä koiraan. Pyrin tarjoamaan poikasille mahdollisimman monipuolista aktiviteettia ja paljon liikuntaa.
Emme vieroita poikasia emästä ennen luovutusikää, jotta poikaset ehtivät oppimaan emältä mahdollisimman hyvin vessalaatikon käytön, riittävän heinän syönnin ja sosiaalisia taitoja. Emä-kaneillamme ei ole koskaan mennyt hermot poikasiin, jonka vuoksi myöskään aiempi vieroitus ei ole ollut tarpeen. Päin vastoin, emät ovat imettäneet ja hoitaneet poikasiaan niin pitkään kuin mahdollista. Poikaset saavat asua meillä yhdessä niin kauan kuin ne tulevat toimeen eivätkä yritä astua toisiaan. Siitä, ettei poikasia olla vieroitettu emästään ennen uuteen kotiin muuttoa, ei ole ollut mitään haittaa poikasille. Kasvatin omistajilta olen saanut palautetta siitä kuinka rohkeita ja reippaita meiltä tulleet kanit ovat olleet.
Haluan taata kaikille kaneilleni hyvät elinolosuhteet ja tarpeeksi huomiota. Jotta näistä ei tarvisi tinkiä, kaikki jalostuskäytössä olevat kanit eivät asu meillä kotona vaan sijoitan osan poikueiden lupaavimmista kaneista. Olen kokenut sijoituskotien toimivana ratkaisuna sekä kanien, omistajien että kasvattamisen kannalta. Yhteistyökykyiset sijoituskodit ovat kultaakin kalliimpia!